maanantai 19. huhtikuuta 2010

Kevään värejä

Tästä postauksesta piti tulla kertomus vaaleanpunaisista ajatuksista ja Porvoosta, vaan kuinkas kävikään! Huomasinkin, että kaikenlaiset keväiset värit pyrkivät ostoskassiini. Olen shoppaillut pari päivää ja voi että, kuinka hyvä fiilis siitä tulee... Ü

Kaikki alkoi siitä, kun olin viikonloppuna Porvoossa tyttöjen tapaamisessa. Vaikka ilta olikin mennyt tanssin parissa ja siten yöunet jääneet vähän vajaiksi, lähdimme kuitenkin pienelle päiväkahviretkelle vanhaan kaupunkiin.

Vanhaa Porvoota





Tämä uusin Divaani herätti jotenkin minussa piilevät vaaleanpunaiset ajatukset. "Mitä vanhempi, sitä vaaleanpunaisempi" sanoisi nyt eräs ystäväni. Joka tapauksessa, alla oleva lehden kansi ja siinä oleva ihana koti vaikuttivat varmasti alitajunnassani, sillä...







...ensimmäinen IHANA ostokseni oli tällainen kaunis maljakko. Siihen ajattelin laittaa risuja tai pähkinäpensaan oksia, ja niihin roikkumaan kaikkia ihania härpäkkeitä. Kannattaa katsoa mallia Mirjamin blogista Pallon alla.



Seuraavaksi astuimme herkkupuotiin. Myyjä kysyi: "Mitä saisi olla?" ja minä vastasin: "Yksi työpaikka täältä, kiitos!", sillä niin ihana tunnelma kaupassa oli. En nyt vielä irtisanonut itseäni, mutta ostinpahan kuitenkin tällaista jännän kuuloista valkosuklaa&sitruunatahnaa. Sitä voi laittaa vaikka keksin päälle tai kakun väliin. Kokeilin jo lusikallista hedelmäsalaatin kanssa, namskis - oli hyvää! Ja kaiken huipuksi, ostos paketoitiin pinkkiin silkkipaperiin. Meinasi jo päästä itku kaikesta kauneudesta.


Loppuhuipennukseksi löytyi vielä Vågan liike, josta ostin tosi kaunista lahjapaperia. Laitan sitä yhtiin kehyksiin, jossa ei ole vielä kuvaa. Itse asiassa liikkeessä myytiin myös ihania Lisbeth Dahlin sateenvarjoja ja muita esineitä, joihin tutustuin Kööpenhaminassa lentokentällä. Suosittelen!


Vielä löytyi mukaan pikkuruinen kahvimittakin!


Ja siihen loppuivat vaaleanpunaiset ajatukset ja tilalle tuli vaalean vihreä. Tässä elämäni ensimmäiset herneenversot. Ja vanhoja kortteja plärätessä sattui käteeni ystävän lähettämä kortti. Sen vihreät sävyt sopivat esille nyt kevään aikaan. Kohta on pakko vaihtaa myös vihreät kesäverhot!








Kun shoppailuhanat näin onnellisesti oltiin saatu auki, löysin itseni sunnuntaina Ikeasta. Tarkoitus oli mennä ostamaan sänkyä, mutta patjavaihtoehtoja oli liian monta eikä toivomaani kokonaisuutta ollut saatavilla. Sen sijaan löysin ostoskassillisen kaikkea pientä+tarpeellista. Ja näköjään eilisen väri oli sitten turkoosi... Tuon alimpana olevan tarjottimen ostin, jotta voin laittaa siihen vaikkapa pääsiäisruohot ENSI PÄÄSIÄISENÄ (hahhahahaaaa, onpa mukava nauraa omalle ajatuksenjuoksulleen). Ja suppilot sitä varten, että aion kokeilla tänä vuonna siman tekemistä.



Lopuksi otin vielä kuvan muutamista turkooseista toimistotarvikkeista, jotka niin hauskasti sattuivat olemaan esillä. Kynän ja sakset olen saanut lahjaksi, niiden vieressä uutuuttaan hohkaava iPod. Tiedättekö, minä rakastan kauniita asioita ja niiden ostamista. nim. Häpeilemätön materialisti, hih! Ü



lauantai 10. huhtikuuta 2010

Matkafiilistelyä aamubrunssilla

Tänään tuli matkakaveri kylään ja vaihdoimme kuvia ihanasta Kööpenhaminasta. Sitä ennen piti kuitenkin nauttia kunnon brunssi, (oikeastaan päivän toinen aamupala...) jotta pääsisi oikeaan tunnelmaan.





Menu

latte
ruisleipää tomaatilla, paahdetulla sipulilla ja balsamicosiirapilla
espanjalaista tortillaa (tuli muuten todella hyvää!)
luonnonjugurttia, mansikkaa, leseitä+pähkinöitä+siemeniä
hedelmiä ja suklaakakkua

munia, perunaa, puna-, valko- ja ruohosipulia, merisuolaa


päälle vähän juustoraastetta









Onnistuin muutama päivä sitten tyhjentämään kameran muistikortin, kun piti tyhjentää vain osa. Onneksi kuitenkin tärkeimmät kuvat olivat jo tallessa, ja hävitin vain kokeilukuvia blogia varten. Muuten sain otettua uusia kuvia tilalle (mm. matkatuliaisista), mutta tuntemattomille aalloille hävisivät ottamani kuvat dragon fruitista. Noh, täytyy ostaa tuota eksoottista hedelmää uudemman kerran ja ottaa kuvia sen kertakaikkiaan valloittavasta ulkonäöstä. Tässä kuitenkin vielä muutama tuliaiskuva.

tällä kertaa olin maltillinen shoppaaja, ostin itselleni oikeastaan vain hajuveden


paketti on yhtä kaunis kuin pullo



ystävälle kauniita nenäliinoja


kummitytölle prinsessakruunukoru

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Paluu lapsuuden makuihin, yritys 2

Jostain syystä meillä on aina kutsuttu tätä patakaaliksi. Virallisempi versio taitaa kuitenkin olla kaalipata. Jo parin kuukauden ajan on tehnyt mieli kokeilla, ja tänään sitten lähdin aivan sokkona sotaan. Ei pöllömpi lopputulos, ensi kerralla täytyy vain lisätä reilusti enemmän suolaa ja mausteita sekä ehkä laittaa vähemmän riisiä.

Patakaali

valkokaalta (noin neljäsosa isosta kerästä)
jauhelihaa
sipuli
riisiä
vettä
lihaliemikuutio, valkosipulia, mausteita, puolukoita

Ruskista jauheliha ja sipuli suuressa kasarissa. Käännä lämpöä vähän pienemmälle ja lisää parissa erässä suikaloitu kaali. Anna kaalin vähän pehmentyä. Lisää liemikuutio ja mausteet (ainakin valko- ja maustepippuria) sekä pari desiä riisiä. Tällä kertaa käytin itse asiassa riisiohra -sekoitusta, se sopi mainiosti. Laitoin sekaan myös desin verran soijarouhetta. Vettä voi laittaa aluksi noin puoli litraa ja lisäillä sitten pienempiä eriä sitä mukaa kun nestettä haihtuu. Annoin hiljalleen hautua puolisen tuntia, sen verran kuin riisit vaativat kypsyäkseen. Jäiset puolukat paitsi maistuivat hyvältä, myös näyttivät kauniilta. Ihana kontrasti, kun kirkkaan punaiset pallerot makaavat vihertävällä taustalla!

kaunis kaalin lehti


patakaalia ja puolukkaa


maanantai 5. huhtikuuta 2010

Hyggelig!

Aah ja ooh! Siinä päälimmäiset ajatukseni Kööpenhaminasta. Haluan sinne heti takaisin, ikuisiksi ajoiksi. Taisin rakastua kaupunkiin jo siinä vaiheessa, kun lentokoneessa luin Mondon matkaopasta. Tunnelmallisuus & ruuasta, ystävistä ja ympäristöstä nauttiminen - sehän kuulostaa aivan minulta! Viis siitä, että pääsiäisenä oli Tivoli ja kaupat kiinni, merenneito Kiinassa ja välillä tihutti vettä, tämä on nyt ment to be.

Ensinnäkin, tekemäni poncho oli aivan loistava asuste matkalla ja toimi juuri niin hyvin kuin olin haaveillutkin. Välillä puhalsi aika viileästi, joten lämpöinen hartialämmitin oli todella tarpeen. Toisekseen, Kööpenhamina on ihanan kokoinen ja lähes kaikki on kävelyetäisyydellä. Kun alkaa jalkoja pakottamaan tai satamaan, voi pysähtyä kahvilaan nauttimaan tunnelmasta (eli hyggestä = lämmin tunnelma, kynttilän valo ja hyvä seura). Melkoinen kävelyrupeama onkin takana, joten otin juuri jalkakylvyn ja pesin matkan rasitukset jaloista pois. Kolmanneksi, pää on aivan täynnä ajatuksia voikkuleivistä, joita pitää heti päästä kokeilemaan kotona. Ohessa erään herkkuleivän ohje, aion tarjota sitä perjantaina kummitytön perheelle.

Smørrebröd

reilu pala ruisleipää (Real olisi lähellä alkuperäistä)
siihen vähän voita päälle
keitettyjä uusi perunoita viipaleina REILU KASA
melkein yhtä reilusti majoneesia
oikein paljon pieneksi silputtua punasipulia ja ruohosipulia
päälle vielä ripotellaan suolakiteitä


skumppa aloittaa matkan! Ü


ihania värikkäitä taloja



valoja&varjoja i rundetårn


näkymä Nyhavnista on usein postikorteissa


persoonallinen riksa Christianiassa


kauniita kaakeleita, niin herkulliset värit!


ihania säilytyslaatikoita (Notre Damesta, kuten edellinenkin kuva)


ja kukathan kuuluvat kevääseen


tämä on hyggeä!