Lähes päivälleen kaksi vuotta sitten minä muutin uuteen kotiin - ensimmäiseen omaani. Asunto oli aikamoisessa mummokunnossa. Vappupäivänä aloitimme muutaman ystäväni kanssa kämpän tuunaamisen kodiksi. Tästä se kaikki alkoi...
Kun tarkemmin katselee tuota poistettavaa tapettia, saattaa huomata, että se on laitettu väärinpäin. Eräs meistä alkoi nimittäin ihmettelemään, miksi kukkien varret ja lehdet kasvavat ylöspäin.. Ü Tämä ei todellakaan jäänyt ainoaksi tee-se-itse -ratkaisuksi, joita löysin. Edellisen asukkaan miesvainaa olikin ollut varsinainen tekijämies... Tapetti sinällään oli kyllä upea, ja olisi sopinut vaikkapa yhdelle seinälle, mutta pois oli otettava. Yritin repiä mahdollisimman suuria paloja ja säästellä parhaimmat. Niistä onkin syntynyt muutama taulu sekä kahden joulun joulukortit. Kierrätystä parhaimmillaan!
Keittiönurkkaus oli aivan upea keltaisessa ja oranssissa värityksessään. Lisäksi kaikilta seiniltä otimme irti varmaan lähemmäs sata naulaa, ruuvia yms. Vanhat valko-/kultapäiset naulat säästin ja niitä olen käyttänyt uudestaan. Sen verran kova homma oli seinien kittaamisessa, että kyllä harkitsen tarkkaan ennen kuin uusia reikiä seinään lyön. Omat tauluni olivatkin nyt melkein kaksi vuotta mm. ikkunalaudoilla ennen kuin uskalsin seiniin taas nakutella.
Ja valkoista maalia, sitä kului! Ensin seinät saivat hieman liian kellertävän sävyn (liekö vanha väri sokaissut silmäni..), mutta vuoden päästä maalasin vielä valkeammaksi. Ja näin se kävi!
Sohvan yläpuolelta löytyi suuri halkeama, joka taloyhtiön piti paikata. Eikä siinä kestänyt kuin reilu vuosi! Hiljaa hyvä tulee, sanotaan. Mutta lopputulos on ihana, mun oma. Oma sohva ja kirjahylly sekä apple pöydällä vakipaikalla. Siinä on ihmisen hyvä kirjoitella vaikkapa blogia. Tai sitten ruokapöydän ääressä aamukahvin kanssa. Keltaoranssi väri on enää muisto vain!
Makuuhuoneessa oli tällainen keltaviherkukertava tapetti, joka sai kyytiä varsin nopeasti. Tilalle tuli mudanväriset seinät. Vielä kun saisin tänä kesänä nuo vanhat muovimatot vaihdettua laminaatiksi. Sitten olis hyvä. Mutta pakko myöntää, ei kyllä paljon enää intoa remontoimiseen löydy.
Makuuhuoneen kaapit olivat alkujaan mintunvihreät, ne sointuivatkin mukavasti edellisen kuvan tapettiin. Valkoinen Helmi-kalustemaali pelasti tässäkin tapauksessa.
Kaapista löytyi myös vanha kravattiteline(?), joka sai jäädä paikalleen koruja varten!
Nopeasti ovat kaksi vuotta vierähtäneet. Täytyypä päivitellä tätä postausta joskus myöhemmin ja kertoa vaikkapa kylpyhuoneremontista ja kakanvärisen vaatehuoneen muodonmuutoksesta... Ü
